Talonrakennusajatukset saivat yhtäkkiä ilmaa siipien alle, kun Mestarin veljeltä tuli metsäpalsta myyntiin. Hehtaarin pläntti synkkää ja savista kuusimetsää keskellä ei mitään. Assaria kauhistutti kuusimetsä... Assari kun sattuu pelkäämään pimeää metsää yli kaiken. Tontti näytti rytöiseltä, sotkuiselta vattupusikolta. Jee, tännekö me halutaan muuttaa?

Joo, päätettiin haluta. Kauppakirjat allekirjoitettiin paikallisen kiinteistövälittäjän luona, hän toimi kaupanvahvistajana. Kirjoihin pyydettiin erikseen ehto, että jos suunnittelutarveratkaisu ei mene läpi, niin kauppa peruuntuu. Hehtaarin maapala on kuitenkin turhan kallis koiranulkoilutusmetsä, ellei sinne saakaan rakentaa. En kyllä tiedä, miksei se onnistuisi, mutta pessimisti kun olen...