Näinhän siinä sitten kävi. Kun päästiin muuttamaan marraskuun lopulla 2008, alkoi raksaväsymys ja sen jälkeen päivitysväsymys. Raksaväskä alkaa väistyä, ja ehkä päivityksetkin alkavat rullata pikkuhiljaa... Uusia kuvia ei valitettavasti tähän hätään ole, mutta ehkä jo ennen joulua niitäkin saadaan esille.

Elämä uudessa, puolivalmiissa kodissa on löytänyt uomansa oikein oivasti. Sokkeliton keittiö toimii mainiosti. Saareke oli mahdottoman hieno idea, samoin kuten kaapistojen alla oleva koirien ruokapaikka. Iso puulaatikko koirien ruokasäkille on todella toimiva. Jääkaapin jääpalakone on päivittäin käytössä. Upea kapistus! Ainoa pulma on liian pieni pakastin (jääkkärin yhteydessä) mutta pakastustilaa on tulossa lisää kodinhoitohuoneeseen.

Kodinhoitohuone on vielä aivan alkutekijöissään. On sinne laitettu katto ja seinätkin ovat saaneet pintamaalin. Pesukone on toiminnassa, mutta siihen khh:n laitto on sitten pysähtynytkin. Vaan ei haittaa ;) Kaikki tarpeet ovat odottamassa syksyn sateisia kelejä, kun piahommia ei viitsi tehdä.

"Mustasta" saunasta tuli hieno. Seinät ja katto käsiteltiin kivikon värisellä Supi-saunasuojalla ja itserakennetut lauteet Liberon mustanharmaalla spriikuultomaalilla. Misan laavukiuas antaa puulla tosi hyvät löylyt nyt kun sitä on oppinut käyttämään. Sähköpuolessa ei ole kehumista, mutta onneksi puuta on aivan riittämiin. Juuri kesälomalla sain aikaiseksi halkoa ja pinota noin 40 pinomottia puita. Klapien lisäksi jossain vaiheessa pitäisi ehtiä pilkkoa kaikki raksapuut polttopituisiksi. Koskahan senkin ehtisi... Noilla puilla pärjännee pari vuotta.

Kesäloman muuna ohjelmana oli terassien rakentaminen talon kolmelle sivulle. Niistä puuttuvat vielä kaiteet, kun mallia ei ole ihan tarkalleen päätetty. Jos minä saisin päättää, kaiteita ei tulisi ollenkaan. Ehkä ne tehdään sitten juuri ennen lopputarkastusta... Pääosa kesän "luppo"ajasta on vietetty nimenomaan olohuoneen edessä sijaitsevalla isolla, katetulla terassilla. Siitä tuli meidän lempipaikka välittömästi valmistuttuaan. Siihen mahtuu hienosti kaasugrilli ja oman tontin petäjästä appiukon rakentama pirttikalusto sekä koirien pedit. Sekä kaikki rakennustarpeet ja työkalut ja... Ja vielä jää tilaa liikkua ympärilläkin!

Jotta aika ei olisi käynyt pitkäksi, Mestari aloitteli myöskin auto[b]H[/b]alli/varasto/katos -yhdistelmää (reilut 110m2). Siinä on nyt aluskatteet päällä, ulkovuorilaudat paikoillaan maalattuina, raudoitusverkot ylösnostettuna, sinät puoliksi villoitettuna ja höyrynsulut osittain asennettuna. Hienoin juttu on se, ettei siihen ole tarvinnut ostaa kuin maalit, kattotuolit ja pari liimapuupalkkia. Kaikki muu on talokamoja ja omasta puusta sahautettua lautaa. Siihen nyt ei muutenkaan kulu juuri muuten rahaa kuin lattiavalun ja sisägyprocien verran. Kaikki muut kamat on jo valmiiksi hankittuina. Ja onpa sinne hankittu jo projektiautokin. Se tosin asuu vanhassa kodissaan siihen asti, kunnes lattia on valettu.

Mutta jos palaamme takaisin sisätiloihin. Toinen vessa uupuu vielä kokonaan, sekä kaikki peitelistat ja kiinteät kaapistot. Kaapistot tulevat vielä khh:een, vessaan ja tuulikaappiin. Olohuoneen portaista puuttuu listat. Ne on kyllä jo hankittu, mutta vielä kun ne saisi paikoilleen...

Kaiken kaikkiaan uudessa kodissa - vaikkei olekaan sisustuslehtien mukaan hienosti sisustettu, edes verhoja ei vielä ole - on ollut ihana asua. Pohjaratkaisussa emme ole vielä kertaakaan törmänneet asiaan, jonka olisimme tehnet toisin. Saas nähdä, tuleeko joskus sellainen hetki.

Ainoa parantamisen vara on ollut tonttia ympäröivässä aidassa. Meidän pikkukoira on laihtunut 2007 syksystä (jolloin verkko laitettiin) niin paljon, että se pääsi riista-aidasta juoksemalla läpi. Alkukesän projektina olikin vetää aidan alareunaan 450m katiska- ja kanaverkkoa. Voin kertoa, ettei ollut kauhian mukava homma... Vaan nyt molemmat rekut pysyvät hienosti tontilla.

Ne ovat olleet reippaina ulkohommissa mukana. Tosin ulkohommat ovat toistaiseksi olleet kivimuurin/pengerryksen tekemistä, parin "siirtokukkapenkin" tekemistä, soranajoa , metsää peittävien ahomansikoiden ja vadelmien syömistä. Tosin noista marjoista jää ihmisile hyvin vähän, kun nuorempi koirista tyhjää kaik puskat. Oli muuten mukava ylläri löytää keskeltä metsää 3 punaista viinimarjapensasta. Ne pitänee siirtää hieman multavampaan kohtaan, koska marjat olivat aika naurettavan pieniä tuolla metsän siimeksessä.

Sähkölaskusta pitkääkin mainita nyt muistaessani. Oli melkein kiva maksaa viimeistä laskua... Se kun oli kuukaudelta 60€! 568 kWh:iin sisältyi kaikki taloussähkö, lämmitys (maalämpöpumppu), lämmin käyttövesi sekä Wehoputsin käynti. Sanoisinpa, että ei ole järin paljoa. Tokihan se talven kovimpina pakkasina tuplantuu tuosta.

Wehoputs on tuolla rumpsuttanut omiaan. Talvella poistoputki meinasi mennä jäähän, mutta nyt putken pää on paremmin suojattu. Oli muuten näppärää, kun putsarin valo alkoi iltapiemässä vilkuttaa, ja heti pääsi paikallistamaan vian. Kertaakaan ei ole vielä tarvinnut tyhjätä Wehoputsin pussukkaa. Hankittiin peräti Biolanin pikakompstorikin tuossa kesällä, mutta se on toistaiseksi saanut syödä vain ruuantähteitä :)